Kuuluisa lause: "Sitten kun..." tulee lähinnä ensimmäisenä mieleen kun alan miettiä omaa onnellisuutta. "Sitten mä oon onnellinen, kun tilillä on kymppitonni ja penkistä nousee 70 kiloa."
Kyse on siis siitä, että ihmisen on vaikea olla onnellinen nykyhetkessä, koska onnellisuus on liitettynä johonkin tiettyyn muottiin, tai tavoitteeseen. Emme olekkaan välttämättä onnellisia omissa nahoissamme tai tilanteesamme. Haluamme enemmän ja enemmän, sekä paljon parempaa.
Ihminen tottuu nopeasti tilanteisiin ja ympäristöön ja kun olemme saaneet unelma automme, se on hetken kivaa, ja sitten tarvitaan taas jotain uutta. Ehkä vielä paremman auton ja taas ollaan lähtökuopissa.
Havahduin tänään siihen, etten anna itselleni lupaa olla autuas ja onnellinen, ennenkuin olen tehnyt tietyt asiat tietylle päivää ja to do - listaa kavennettua. Olen siis liittänyt onneni siihen, että asiat tulee tehtyä. Remontin aikana ajattelin, että "no sittenkun tämä remontti on ohi" ja nyt mieleeni tuli ajatus "no sitten kun juhannus on ohi." Tämä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että elän elämäni roskikseen tätä menoa. Mistään ei kuulu nauttia, muutakuin vasta sitten joskus. Vuoren huipulla voi vähän hymyilyttää, mutta sielläkin tuulee liikaa.
On tärkeää leikkia ajatuksella, miltä minusta tuntuu kun unelmani toteutuvat. Mutta vielä tärkeämpää olisi nauttia matkasta, se tuomista iloista ja suruista. Onnellisuutta ja kiitollisuutta voi harjoitella pienillä ajatuksilla. Jos olisinkin kiitollinen, ettei työmatkalla satanut? Jos olisinkin kiitollinen, että aamulla kaapista löytyy kahvia? Opeteltaisiin olemaan onnellisia ja kiitollisia niistä pienistä ja arkisista asioista. Sitä mäkin alan opettelemaan! En ole rikas, mutta voisin olla kiitollinen, että mulla on tällä hetkellä varaa maksaa laskuni.
Koemme ahdistusta arjesta, koska olemme syöttäneet aivoilemme tiedon, millainen meidän unelma arki olisi. Ja kun niin ei tapahdu, ahdistaa. Täytyy siis muuttaa informaatiota, mitä syötämme aivoilemme. Täytyy muuttaa mielikuvaa enemmän todellisuuden kanssa läheisemmäksi, jotta saadaan ahdistus katoamaan. Tämä ei tarkoita, että rimaa täytyisi laskea, vaan oppia luomaan uusi vaikutelma nykyhetkestä.
On myös eräänlaisia välietappeja, mitkä ovat väliaikaisia ja ei niin mukavia. Esimerkiksi työ voi olla tällä hetkellä epämielyttävää/ahdistavaa ja odotat uutta työpaikkaa/koulun alkamista tai hakemista. Näissä tilanteissa on luotettava, että tilanne on vain hetkellinen ja uutta on tulossa. Mukauduttava hetken ahdinkoon. Kun tietää, minne on menossa ja mitä on tekemässä, on ahdinko huomattavasti helpompaa! Ja kun päämäärä on selvillä, on matkan varrella olevat ahdinkot helpompi selättää.
Jos rajoitamme onneamme jatkuvasti suurilla päämäärilla ja ajatuksilla mitä meillä ei ole, luisumme kohti onnettomuuden ja masennuksen syvää kuilua. Mitä enemmän kiinnitämme huomiota pieniin onnen jyväsiin, niistä kasvaa ajan saatossa suuria onnen kantamoisia.
Arkeen on hyvä lisätä asioita, joista saamme energiaa ja vie kohti haluttua lopputulosta. Pienellä teoilla olemme kokoajan lähempänä haluttua muutosta, sekä energisimpia ja onnellisempia normaalissa arjessa.
♥ Baka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti