Ei ole uusi asia, että erillaisuus aiheuttaa ihmisissä pelkoa, hyljeksintää, vihaa ja kaikkea muuta huonoja viboja.
Eräs nuori tyttö, joka on erittäin radikaalisesti lävistetty, kirjoitti, että saa aina halveksuntaa ja huutelua peräänsä ulkona. Ihmiset jopa tönivät ja syljeskelevät hänen päällensä.
Yksi ilta luin uutista, mihin oli listattu ihmisiä, jotka ovat tatuoineet puoli kättä kokonaan mustaksi ja kommenttikenttä oli karua kamaa. Yksi järkevä kommentti löytyi sairaanhoitajalta, joka totesi, että suonta on vaikea löytää noin paksun musteen alta ja kriisitilanteessa saattaa homma pitkittyä. Muut olivat luokkaa "ruma paska."
Uutisissa pyöri pieni poika, joka oli TV'ssä kertomassa kiusaamisesta, mitä tapahtui hänen tummeman ihonvärin takia. Jopa bussi saattoi ajaa hänen ohitsensa vain.
Ja nyt pieni editiointi, oon puhunut aika julmaan sävyyn joistakin tummaihoisita, mutta siksi, että he ovat
syyllistynyt rikokseen. Olen myös siitä puhunut, että välissä pelottaa liikkua pimeällä, kun on paljon tummaihoisia liikenteessä, nekun tulevat välissä helposti iholle. Mutta sitä samaa roskaa tekee myös valkoiset. Saanko nyt
suvakki - leiman otsaani?
Ei mun mielestä kukaan ansaitse turpaansa vain siksi, että on syntynyt tummenpana tai vaaleanpana, tai että omistaa persoonallisen lookin.
Sillonkuin meikäpoika oli yläasteella ja ainakin siellä 7-8 luokalla lookkiin kuuluin läjä kettinkiä, goottivaatteita, mustaa meikkiä, erillaisia hiustyylejä sun muita, niin muistan kyllä hyvin, kun usein ennen nuorisotiloille menemistä vaihdoin paitani mikki hiiri - paitaan, ettei tulisi lokaa niskaan. Ja se vitutti. Ärsytti kulkea joku hemmetin mikki hiiri päällä, kun oikeasti piti olla kovemman luokan rokkimimmi. Mutta ei, rohkeus loppuu joskus kesken.
Vaikka kouluajat oli ja meni ja pitäisi mukamas olla kuin taivaan vapaa lintu, niin kyllä sitä välis miettii asioita uusiksi. Vaikka ei oikeasti saisi, koska ei niiden ulkopuolisten ihmisten mielipide saisi painaa missään välissä.
Oon ollut pari päivää uudessa työpisteessä tekemässä asiakaspalvelua, tosin tällä kertaa asiakkaat painottuvat iältään senioreihin. Heti aluksi mietin, että mitähän tuosta tulee, kun tuonne vanhusten keskelle heitetään tatuoitu punatukkainen nainen - kiinnittävätkö ihmiset asiaan huomiota. Asenteella läpi ja silleen.
No, heti ensimmäinen asiakas: "Eikö sua kaduta nuo kädessä olevat tatuoinnit?"
Noni, bingo arvottiin heti ensimmäisellä kierroksella. Tosin eipä ole kukaan toinen vielä kysynyt mitään, mutta joidenkin katsekontakti on aika hyytävä.
Työssä ja työkavereissa ei ole vikaa ja ilomielin ottaisivat mut useamminkin apuihin, mutta mietinpä eilen tiskinurkan syövereissä, että mitäs tapahtuu sitten, kun jatkan kättäni (käsiäni) uusilla tatuoinneilla ja huomenna on parturi, missä muutan aika radikaalisti tyyliä. Eikä ainakaan yhtään luonnollisempaan suuntaan :DDD Vaikka mielummihan olisin unelmieni työssä ja eläisin juuri sen näköisenä kuin haluaisin, mutta ei mua haittaa tehdä tätä nykyistä duuniakin. Ainut se, että jos vaikka ottaisin lisää lävistyksiä kasvoihin, joutuisin teippaamaan ne aina ennen työvuoron alkua piiloon. Sekin on puuduttavaa, vaikka pitäisi vain mennä niinkuin sydän sanoo, vaikka se vaatiikin vähän teippailua. Mietin, että meneeköhän tässäkin asiassa joku raja? Onko olemassa asiakaspalvelun työntekijän "naamaraja"?
Eräs hassunhauska asia on, että monesti miettii, mitähän se vastakkainen sukupuoli ajattelee lihaksikkaasta naisesta, jolla on kroppa täynnä leimoja ja hiukset shokkivärillä värjätyt. Tämäkin menee kastiin "ei saisi miettiä näin."
Mikä sitten tekee nämä ajatukset? Onko se erillaisuuden pelko? Pelko, mitä muut ajattelevat. En halua tulla tuomituksi. Tosiasia on, että asiat ei muutu ajattelemalla "olisimmepa me kaikki samanlaisia", vaan ihmisten pitäisi olla kaikkiruokaisia muiden suhteen. Kaikista ei tarvi tykätä, mutta eipä kenellekään ole oikeutta töniä reikäfarkkuista lävistetttyä mimmiä. Kaikki alkaa siitä, että tarjoaa kätensä erillaisuudelle ja nostaa katsenssa vähän ylöspäin. Pieni ja ahdas ajatusmaailma ei auta ketään, eikä mitään.
<3 Baka
