Tiedättekö täydellisen hetken? Sen hetken, kun kaikki vaan on natsaa kohdilleen. Mulla äsken tuli sellanen... hyvän olon aalto. Aloitin tekemään Powerpoint esitystä Italiasta, selasin kuvia reissulta ja join tässä samalla Jack Danielsia kokiksen kanssa, mikä on kyllä täydellinen combo. Ja en, en ole hiprakassa. Kunhan nautiskelen. Kuuntelin samaan aikaan youtubesta Krista Siegfrids - Can you see me - biisiä, mikä ei omalle soittolistalle oikeastaan kuulu, mutta se tuli mieleen, kun Emma kuunteli sitä meidän huoneessa joskus iltaisin. Siinä hetkessä tuli niin sellainen hyvän olon täyttymys. Melkein haistoin jo sen välimeren ilmaston hajun nenässä. Ja kyllä, mulla on ikävä.
En tiedä, onko mulla ikävä sitä paikkaa, vai sitä, kun sä voit vaan olla täysin nolla toleranssissa sellaisen ihmisen kanssa, kenen kanssa ei tarvitse puhua sanaakaan, ja silti te tiedätte, mitä toinen ajattelee. Ja jotenkin mulla tuli nyt tosi voimakas olo, että Suomi ei ole mun paikkani. En oikeastaan tiedä miksi. Ehkä mulla on vain niin kova kaipuu ja kipinä maailmalle.
Anyway, kuten mulla on tapana tunkea nokkani joka paikkaan ja sanoa mielipiteeni kaikesta, arvatkaas, mistä mä kirjoitan seuraavaksi? Politiikasta! Koska eduskuntavaalit. Nojoo, en nyt tiedä osaanko oikeasti puhua itse politiikasta, mutta sinnepäin nyt pahasti mennään. Haluan nyt tuoda julki muutaman ajatuksen.
Yli puolet eduskunnassa olevista on miehiä. Haluan nimenomaan puhua nyt tasavertaisuudesta. Suomessa on ollut naispresidentti, hienoa! Jos nyt nykyhetkeä katsotaan, kuinka monta naispuolista ihmistä teille tulee mieleen, jotka olisivat todella korkeassa asemassa?
Niimpä.
Jos tuon pointtini suoraan esille, olen sitä mieltä, että maailma kaipaa lisää voimakkaita naispersoonia päättämään maailman menosta.
Jos maailmaa hallitsisivat naiset, meillä ei olisi sotia.
.jpg)
Pystyykö joku muukin samaistumaan tähän?
On hienoa, että maailmassa on viisaita miehiä tekemässä päätöksiä. Mutta maailman tilanne on vähän mennyt pusikkoon. Tämä maailma tarvitsee uusia näkökulmia. Maailman loppuun on niin pitkä aika vielä, että turha jäädä sitä odottelemaan.
Jos mieititään musiikin saralla, löytyy monia menestyneitä, viisaita ja varmoja naispersoonia. Sama pätee näyttelijöiden puolella. Ja kolumnistien. Nämä naiset ovat saaneet ihmisten mielet varmemmiksi seksuaalisuuden, itsensä, tulevaisuuden ja monen muun asian kantilta.
Mitä tapahtuisi, jos maailman huipulle heittettäisiin muutama tälläinen nainen?
Sellainen, jota kunnioitettaisiin ja kuunneltaisiin. Uskon, että asiat saisivat uusia näkökulmia.
Oletteko nähneet naisia, jotka tietävät mitä tekevät ja minne ovat menossa? Kyllä, se on hurjaa katseltavaa. Nainen, joka tietää määränpäänsä, on sama, kuin kymmenen leijonaa. Se tahto on voimakas, niin luja ja voimakas, että heikommat putoaa kyydistä. MUTTA, naiset harvemmit ottavat huipulle mukaan muita naistovereita. Kun reviirille tullaan, ollaan kynnet ja hampaat pitkällä. Samalle reviirille sopii harvemmin kaksi naarasta. Miehillä taas, on useimmiten vähän rennommat reviirit. Kun kaverilla on sama määränpää, otetaan se kainaloon matkamaan huipulle. Toki sitten pidetään myös omista, pienemmistä rajoista huoli. Oletteko huomanneet tämän ilmön, että naapurin ukko alkaa leikkaamaan nurmikkoa. Kohta puoliin teidän oma mies/isä on kanssa leikkaamassa nurmikkoa, koska EIHÄN MEILLÄ ole pitempi nurmikko kuin naapurilla. Mutta, miehet sanovat aika nopeasti suoraan toiselle miespuoliselle, mistä kiikastaa jos esimerkiksi syntyy riitaa. Miehet selvittävät välinsä heti. Naiset jäävät muhimaan ajatuksien kanssa, kuinka he kaatavat punaviinä toisten päälle, mutta kohdattaessa hymyillään ja puhutaan kauniisti. Ja sitä asiaa sitten mietitään piiiiiiitkään ja siitä ei hetkeen päästä yli, mutta ihan oikeasti, kyllä en minäkään en kaikille uskalla sanoa asioita suoraan. Miehille joo, mutta auta armias, kun meet avamaan turpasi väärään aikaan naiselle. Huomaan itsestäni tälläisiä piirteitä, mitkä yleensä pätevät miehiin, mutta ehkä mä olen vähän maskuliinisempi. Mä arvostan sitä, että asiat sanotaan suoraan. Jos asiassa on jotain korjattavaa, huomautan siitä. En käy käsiksi. Jos kinaamiseen lähdetään, minusta ainakin huomaa hyvin nopeasti, missä raja alkaa häilymään. Miehet ja naiset, mä ymmärrän, että naisten kanssa ei ole aina helppo elää. Mutta ei se ristus helppoa ole aina miestenkään kanssa!
Mutta voin samaistua tähän reviirin puolustus - tunteeseen naisena. Mullakin on omat määränpääni, ja joskus ottaa pattiin, kun joku meinaa kiriä edelle urallansa. "Voi että, kun tolta nyt katkeisi käsi, eikä pystyisi enää tekemään töitä."
Miksi me naiset teemme näin? Ehkä se on joku luonnon oma oikku meille, mutta mitäpä naiset, jos me lähdettäisiin yhdessä kohti huippua? Meidän tehtävä ei ole synnyttää ja hoitaa lapsia, meillä on samat oikeudet hallita maailmaa, kuin miehilläkin!
Ei odoteta parempaa huomista, tehdään se tänään.
Jos tämä läjä nyt tiivistetään muutamaan lauseeseen, niin naiset, menkää kohti huippua. Älkääkä tönikö niitä kaikkia naiskollegoja alas. Me oikeasti tarvitaan pari kaveria matkalle. Otetaan kaverit mukaan kyytiin, ja muutetaan maailmaa. Heti tänään.
So raise your glass if you are wrong,
In all the right ways
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti